Jep, aikamoista hulinaa on Shamalla nyt koulujen alettua. Koululaisia on 3-vuotiaasta alkaen meidän yläasteikäisiin saakka. Suurin osa on jo aloittanut koulupäivän kun saavun kahdeksaksi ja suurin osa myös jatkaa vielä sen jälkeen kun neljältä lähden. Ohjelmaa on tosiaan aamusta alkuiltaan saakka ilmeisesti koska on parempi että lapsille ja nuorille on jotain ohjattua toimintaa, ettei vanhempien tarvitse huolehtia mitä he iltapäivisin tekevät. Koulun alettua olen ollut availemassa ovea ja tervehtimässä saapuvia oppilaita. Ja nyt on ollut aikaa työstää ympäristöprojektiakin, tosin jonkun verran tarvitsen siihen myös Shaman henkilökunnan apua ja siihen ei ole oikein nyt ensimmäisinä viikkoina liiennyt heiltä aikaa. Kiirettä pitää mm. siksi kun muutama opettaja lopetti työnsä heti alkumetreillä ja uusia ei ole vielä saatu palkattua. Täällä tapahtuu muutoksia alinomaa henkilökunnan kanssa, ihmisiä lähtee ja uusia tulee, välillä vain päiväksi ja välillä onneksi pidemmäksikin aikaa.
Viime viikonloppuna lähdin ensimmäistä kertaa Liman ulkopuolelle vuoristoon vaeltamaan. Vuoristossa on vielä sadekausi menossa ja kosteasta säästä päästiin nauttimaan vaelluksellakin. Harmi, koska paikka oli upea ja maisemat olisi varmasti olleet vaikuttavia, mutta sumun takia välillä ei montaa metriä eteensä nähnyt. Vaellus suuntautui Palacalan vesiputoukselle. Kiipeäminen sinne kesti noin 3,5 ja alastulo 2,5 tuntia. Kivaa oli viettää aikaa luonnossa, pariin kuukauteen ei kunnolla luontoon olekaan päässyt. Sumuisesta säästä huolimatta mieli taas ehkä vähän selkiytyi retken aikana, fyysisellä rasituksella ja luonnolla tuppaa usein olemaan sellaisia vaikutuksia.
 |
| Sumuiset putoukset |
 |
| Ihan just takaisin alhaalla |
 |
| Hassut aasit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti